Minja Koskela

Kysymys kokoomuksesta ei ole vain kokoomuksen asia

Kuntavaalikampanjoinnin kiihtyessä yhä useampi on kritisoinut poliitikkoja siitä, että keskusteluissa keskitytään liikaa muiden puolueiden tekemiseen ja liian vähän omiin avauksiin. Viimeksi tällainen esimerkki nähtiin kuluneella viikolla, kun Kirsi Piha luopui kokoomuksen pormestariehdokkuudesta. Tapaus kirvoitti keskustelua myös muissa puolueissa – ja aivan syystä. Tässä kolme syytä, miksi Pihan päätös on muidenkin kuin kokoomuksen asia:

Nettiöyhötys ja demokratia. Helsingin Sanomien Marko Junkkari kirjoitti, että taustalähteiden mukaan keskeinen syy Kirsi Pihan ehdokkuudesta luopumiselle oli someöyhötys, “jonka repivyys tuli hänelle kuulemma yllätyksenä”. On ollut jo pitkään tiedossa, että nettiöyhötys – toisin sanoen nettivihaa tai vihapuhe – kaventaa erityisesti naisten ja vähemmistöjen osallistumisintoa ja -mahdollisuuksia. Demokratian kannalta onkin hyvin huolestuttavaa, mikäli öyhötys pudottaa ihmisiä pelistä pois. Jos ja kun nettiöyhötys saa Pihan kaltaisen kokeneen poliitikon luopumaan näkyvästä roolista, kertoo se paljon enemmän politiikasta kuin Pihasta.

Koventunut retoriikka. Kokoomuksen sisäinen kipuilu on näyttänyt ja kuulostanut sivistysporvareiden ja kevytpersujen kamppailulta. Viime aikoina kokoomuksen poliittisten ulostulojen ja kohujen keskiössä on ollut koventunut kielenkäyttö, joka on paikoin äitynyt provokatiiviseksi trollaamiseksi – siis samankaltaiseksi toiminnaksi, joka sai Pihan luopumaan leikistä. Kokoomuksen sisäinen kipuilu voidaan siis hyvinkin tulkita yhtenä heijastuksena siitä, mitä tapahtuu kokoomuksen ulkopuolella: äänenpainojen radikalisoituessa joudutaan yhä useammin tilanteeseen, jossa ihmisoikeuksien puolustaminen näyttäytyy ”ideologiana”. Se, mikä ennen oli keskellä, näyttäisi nyt olevan jossain Halla-ahon ja Orpon välissä, mikä taas on ilman muuta muidenkin kuin kokoomuksen asia.

Valta. Halusin tai en (en), kokoomus on yksi Suomen suurimmista puolueista. Se tarkoittaa, että kokoomuksella on paljon valtaa, jota puolue myös käyttää. Mikäli kevytpersuilu pääsee niskan päälle kokoomuksen sisällä, joutuu vasemmistoliitto vääntämään kokoomuksen kanssa tulevaisuudessa koulutusleikkausten, julkisten palveluiden yksitystämishankkeiden sekä verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäksi yhä useammin myös ihmisoikeuksien toteutumisesta ja vähemmistöjen oikeuksista. Siksi sillä on väliä, käyttävätkö kokoomuksessa tulevaisuudessa valtaa willerydmanit ja attekalevat vai saarasofiasirénit ja sinikorpiset.

Pidän tärkeänä, että poliitikot ja ehdokkaat tuovat selvästi ilmi omia arvojaan ja näkemyksiään. Muiden puolueiden kehityksen analysoinnissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästä erottautumisesta. Kyse on myös sen huomioimisesta, että politiikkaa tehdään yhdessä. Siksi puolueiden toimintaa on kyettävä tarkastelemaan myös laajemmin osana yhteiskuntaa, ei puolueiden yksityisasiana.

Jaa kirjoitus!

Vastaa