Olen tammikuusta asti kiertänyt Suomea ja keskustellut vasemmistoliiton ehdokkaiden kanssa. Useat ehdokkaat kertovat törmäävänsä vaalikentillä seuraaviin kysymyksiin: Pitäisikö mieluummin leikata palveluista vai korottaa kuntaveroa? Myös meitä helsinkiläisehdokkaita haastetaan paljon taloudesta ja on syytä tunnustaa, että helsinkiläiset ovat näiden kysymysten osalta suhteellisen hyvässä asemassa:

Helsinki on ylijäämäinen kaupunki. Se tarkoittaa, että Helsingissä ei ole leikkaus- eikä veronkorotuspainetta.

Helsinki on myös kasvava kaupunki. Se tarkoittaa, että Helsinkiin muuttaa koko ajan uusia ihmisiä siitä huolimatta, että kaupungilla ei ole varsinaisia kasvutavoitteita.

Helsinki on rohkeasti investoiva kaupunki. Se tarkoittaa, että meillä rakennetaan uusia raitioteitä, parannetaan pyöräilyn olosuhteita ja rakennetaan uusia koteja kaupunkilaisille.

Oli kasvutavoitteita tai ei, Helsingin ja helsinkiläisten kannalta kaupungin kasvu on hyvä asia. Kun kaupunkilaisia on enemmän, on myös verotuloja enemmän. Ja koska ihmiset tekevät kaupungin, tarkoittaa kasvava kaupunki myös eläväisempää Helsinkiä.

Mutta takaisin veroihin ja leikkauksiin. Tarkistin tätä tekstiä varten kaupungin talousarvioiden ja tilinpäätösten keskeisiä lukuja vuosilta 2021-2025¹. Kävi ilmi, että Helsinki on joka vuosi arvioinut sekä ylijäämän että verotulot alakanttiin. Pari esimerkkiä:

Vuonna 2021 talousarviossa verotuloiksi kirjattiin 3630 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä luku oli noussut lähes 3829 miljoonaan euroon. Veroeuroja kertyi siis lähes 200 miljoonaa arvioitua enemmän.

Vuonna 2022 talousarviossa luki 3770 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä luku oli lähes 4100 miljoonaan euroon. Erotus oli lähes 330 miljoonaa arvioitua enemmän.

Vuonna 2023 alusta voimaan tuli sote-uudistus. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja, sillä Helsingissä ei ole erikseen aluevaltuustoa. Kaupunginvaltuusto päättää täällä perusterveydenhuollon palveluista. Erikoissairaanhoidon palvelut järjestää edelleen HUS-yhtymä, johon kuuluu Helsingin lisäksi neljä hyvinvointialuetta: Länsi-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Keski-Uusimaa sekä Itä-Uusimaa. HUS-yhtymä saa rahoituksensa valtionosuuksista sekä alueilta ja Helsingiltä. 

Helsingin talouden kannalta sote-uudistus on kuitenkin huomionarvoinen siksi, että valtavan rakenneuudistuksen yhteydessä Helsinki jaettiin käsitteellisesti kahtia: syntyi kunta-Helsinki ja sote-Helsinki. Tämän vuoksi vuodesta 2023 eteenpäin talousarvion ja tilinpäätöksen luvut ovat pienempiä – koska sosiaali- ja terveyspalveluiden talous on erotettu omaksi kokonaisuudekseen eli sote-Helsingiksi. Kunta-Helsingin vastuulle jäi muiden palveluiden järjestäminen: kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö sekä kulttuuri ja vapaa-aika.

Kunta-Helsingin luvut noudattelevat silti edelleen samaa trendiä eli myös vuosina 2023-2024 sekä verotulot että ylijäämä on arvioitu alakanttiin. Tällä on merkitystä, koska poliitikot neuvottelevat budjetista neuvotteluita varten saatujen lukujen perusteella. Silloin voi käydä niin, että päädytään tekemään liian pieniä panostuksia.

Mitä ylijäämällä sitten tehdään? Se ei jää tilille makaamaan toimettomana, vaan ylijäämää käytetään investointeihin. Viime vuosina Helsinki on toteuttanut esimerkiksi mittavia liikennehankkeita ja kaupunkia halkoo nykyään yhä useampi raitiotielinja ja pyöräbaana. Kaupungin talouden ollessa vahva, on kuitenkin syytä miettiä, kannattaisiko investointeja tehdä useammin lainarahalla (kas kun investointeja kutsutaan investoinneiksi siksi, että ne tuppaavat maksamaan itseään takaisin!). Tällöin ylijäämää voitaisiin käyttää sosiaalisiin investointeihin kuten hoitojonojen purkuun tai nuorten pahoinvoinnin vähentämiseen. Vasemmistoliitto on kannattanut tämän kaltaista järkevää talouslinjaa jo pitkään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulevia investointeja tullaankin kattamaan useammin lainarahalla. Toisin kuin oikeiston kovaääniset velkapelkopopulistit antavat ymmärtää, se on askel kohti järkevämpää taloutta. 

Vuodelle 2025 kunta-Helsingin osalta on tällä hetkellä olemassa vain talousarvion luvut, sillä tilinpäätöstä ei olla vielä hyväksytty. Ylijäämäksi arvioidaan 63 miljoonaa ja verotuloiksi 1891 miljoonaa. Vaikka ylijäämän määrä on arvioitu pienemmäksi kuin aiempina vuosina, on kaupungin talous edelleen vahva. Olen myös valmis lyömään vetoa, että sekä ylijäämä että verotulot ovat tilinpäätöksessä korkeammat kuin talousarviossa, sillä näin on tapahtunut säännönmukaisesti myös edeltävinä vuosina.

On tärkeää muistaa, että Helsingissä valitaan myös sote-päättäjät kuntavaaleissa. Tällä valtuustokaudella sote-Helsingin kysymykset jäivät paikoin kunta-Helsingin jalkoihin, minkä syy ja seuraus oli sote-kysymysten teknokratisoituminen. Siis se, että sote-Helsingin taloutta käsiteltiin aiemmin “pakkona” kuin poliittisena, eikä sote-Helsingin taloutta ole tarpeeksi tiukkasanaisesti kyseenalaistettu päättäjien toimesta. Tulevalle valtuustokaudelle tarvitaan päättäjiä, jotka kyseenalaistavat teknokratisoitumisen ja joilla on kanttia kyseenalaistaa kovaäänisesti myös Suomen hallituksen tuhoisa sote-politiikka. 

Viimeisimpänä esimerkkinä hallituksen linjattomuudesta on esitys 35 miljoonan leikkauksesta Helsingin sote-palveluihin. Tätä on perusteltu sillä, että Helsinki on tehnyt myös sote-palveluissa ylijäämää. Peruste on aivan päätön. Helsingin leikkausten syynä on siis “liian hyvä” talous, mutta hallitus ei ole valmis auttamaan myöskään talousvaikeuksissa sinnitteleviä alueita, koska se voisi johtaa liian löyhään taloudenpitoon.

Hallituksen viesti Helsingille ja hyvinvointialueille siis on: teitpä niin tai näin, me leikkaamme – ja te kärsitte. Siksi sote-Helsingin osalta kyse on myös edunvalvonnasta valtion suuntaan. Tällä kaudella kokoomuslaiset pormestari Juhana Vartiainen ja soten apulaispormestari Daniel Sazonov ovat istuneet hallitusneuvotteluissa, joissa sote-leikkauksista on alunperin linjattu. Kokoomus tulee toivon mukaan kantamaan tästä vastuun vaalituloksessaan.

Summa summarum: Helsinki pystyy pitämään huolta ihmisistään ja kotikaupungistamme. Me pystymme tuottamaan hyvät ja vahvat julkiset palvelut ja parantamaan niitä myös jatkossa. Ja me pystymme tekemään tämän niin, että myös talous pysyy tasapainossa. Jos haluat pitää Helsingin kuntatalouden kunnossa ja palvelut mintissä, äänestä vasemmistoa!

1. Luvut on pyydetty sähköpostitse Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluosastolta ja ne on toimitettu allekirjoittaneelle sähköpostitse 7.1. 2025. ↩︎