Jäsenäänestys vasemmistoliiton seuraavasta puheenjohtajasta alkaa tänään! Olen ehdolla ja äänestyksen alkamisen kunniaksi haluan avata näkökulmiani vasemmistolaisen liikkeen kehittämiseksi. Alla on viisi nostoa siitä, miksi haen tehtävää, mitä asioita painotan, ja miten kehittäisin puolueen toimintaa puolueen puheenjohtajana.

1. Puheenjohtaja edustaa koko Suomea, ei vain omaa aluettaan.

Olen itse Helsingin kaupungin kuntapäättäjä, mutta nykyisessä kotikaupungissani junantuoma: olen syntynyt Heinävedellä, kasvanut Lahdessa, työskennellyt Turussa ja tehnyt yhden tutkintoni Tampereella. Suurimman osan elämästäni olen asunut muualla kuin Helsingissä. Kun työskentelin vasemmistoliiton puoluetoimistolla poliittisena asiantuntijana ja puolue uusi periaateohjelmaansa, sain kiertää piirejä ja keskustella jäsenistön kanssa vasemmistolaisesta politiikasta ja sen alueellisesta ja valtakunnallisesta merkityksestä. Tuota työtä haluan jatkaa uudessa vastuullisessa roolissa.

Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin. Vasemmistoliitto on valtakunnallinen puolue ja valtakunnallisuutta pitää edelleen vahvistaa. Eri alueiden haasteisiin, mahdollisuuksiin ja ihmisiin täytyy tutustua ja heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan kuunnella, jotta voi edustaa koko Suomea. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Itä-Suomen haasteet ovat erilaisia aina raideliikenteen toimivuudesta alueellisen elinvoiman tukemiseen. Puheenjohtajana olisin sitoutunut kiertämään vasemmistoliiton piireissä joka puolella Suomea ja tapaamaan vasemmistoliiton aktiiveja ja valtuutettuja. Vain näin voi saada ymmärryksen eri alueiden ja toimintaympäristöjen haasteista ja mahdollisuuksista. Vasemmistoliiton politiikan tulee lähteä siitä, että joka puolella Suomea on jatkossakin mahdollista elää hyvää elämää ja saada koulutusta ja palveluita. Tähän linjaan olen vahvasti sitoutunut.

2. Puheenjohtajan tulee tukea puolueaktiivien jaksamista ja jäsenten osallisuutta.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien tappion jälkeen puolueen resurssit pienenivät huomattavasti. Tämä on tarkoittanut sitä, että kannatuksen ylläpitämisen ja kasvun kannalta tärkeitä tehtäviä on valunut työntekijöiltä puolueaktiivien harteille. Pitkällä tähtäimellä tämä ei ole kestävää, sillä vapaaehtoisten ei voida olettaa tekevän hommia samalla tavalla kuin työntekijät. Järjestötoiminta ei ole puoluejohdon palvelu, vaan yksi poliittisen tekemisen tapa, jonka autonomian vaaliminen on toiminnan mielekkyyden kannalta elintärkeää. Itseohjautuvuus motivoi enemmän kuin ylhäältä sanelu.

Vasemmistoliitto on ollut aina yhdessä tekemisen kansanliike ja olemme aiemminkin historiamme aikana tehneet töitä pienillä resursseilla. Tämä on myös yksi vahvuutemme. Järjestötyö ei kuitenkaan saa polttaa ketään loppuun, ja siksi puoluejohdon – puheenjohtajan etunenässä! – tulee vahvistaa järjestötoimintaa pitämällä huolta puitteista ja kuuntelemalla kentän tarpeita. 

Vapaaehtoistyön kannalta tärkeää on tehdä toiminta ennakoitavaksi ja koko puoluekoneistolle näkyväksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kentän kannalta tarvittavat linjaukset tehdään ajoissa. Esimerkiksi vaalien alla tärkeä informaatio ja materiaalit on tärkeä saada ajoissa toimitettua eri puolille Suomea. Perusasioista huolehtiminen tukee kaikkien puolueessa toimivien jaksamista ja hyvinvointia. Tehokas puoluekoneisto toimii vain, jos kaikki sen osat saavat tarvittavan ajan ja resurssit työlleen.

Puheenjohtajan rooliin kuuluu myös yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja hengennostattaminen. Kun keskustelen aktiiviemme kanssa puolueestamme, mielekkäimmäksi asiaksi nostetaan usein nimenomaan yhteisö, josta saa voimaa ja iloa. Puheenjohtaja voi omalla toiminnallaan vaalia tätä yhteisöllisyyttä paitsi olemalla läsnä, myös vahvistamalla kentällä parhaiksi koettuja toiminnan muotoja. 

On monta tapaa olla vasemmistolainen ja kaikki ovat yhtä tärkeitä. Mutta järjestötoiminta tekee meistä sen kansanliikkeen, joka olemme.

3. Puheenjohtajan tulee toimia puolueen kannatuksen laajentamiseksi.

Vasemmistoliittoon on viime vuosina liittynyt enemmän jäseniä kuin koskaan. Se tarkoittaa paitsi sitä, että meidät nähdään vahvimpana vastavoimana oikeistohallitukselle, myös sitä, että viestimme on puhutellut ja puhuttelee ihmisiä. Eurovaalien jälkeen ihmiset olivat vasemmistolaisuudestaan erityisen ylpeitä – ja syystä! Tällaista itsetuntoa meidän kannattaa vaalia. Puheenjohtajan tehtävä on kussakin tilanteessa sanallistaa ja viestiä vasemmistoliiton yhdessä valittu linja niin, että vasemmiston viesti kuuluu kovaa ja kauas. Se edellyttää mediataitoja ja vahvaa viestintäosaamista.

Puolueen kannatuksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään jäsenten määrästä – kyse on myös siitä, miten laaja joukko ihmisiä kokee vasemmiston viestin vaihtoehdon sijaan valtavirraksi. Kyse on kannatuspotentiaalista ja sen lunastamisesta. 

Kunta- ja aluevaalit ovat erinomainen tilaisuus vahvistaa vasemmiston viestiä alueellisesti ja valtakunnallisesti, mutta kannatuksen kasvuun täytyy pyrkiä myös laajemmin: Ranskan ja Britannian parlamenttivaalitulokset sekä Pohjoismaiden eurovaalivoitto osoittavat, että kannatusta on myös Euroopassa. Ihmiset ovat laajasti kyllästyneet oikeiston talouskuriin ja huolissaan äärioikeiston noususta.

Nyt, kun olemme saaneet kolme meppiä EU-parlamenttiin ja uuden europuolueen (European Left Alliance for the Planet and the People (ELA) eli Euroopan vasemmistoliiton), on meillä erinomainen mahdollisuus rakentaa yhä laajenevaa ja vahvistuvaa vasemmiston kannatusta myös Euroopassa. Se on paras lääke äärioikeistoa ja epä-älyllistä talouskuria vastaan.

4. Puheenjohtajan täytyy puolustaa puolueen linjaa julkisesti – ja tehdä se uskottavasti.

Vaalitentit ovat puheenjohtajan tulikaste. Vasemmiston resepti on aina ollut kova asiaosaaminen, ja olen myös itse tullut politiikkaan asiat edellä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvistaminen, työntekijän oikeuksia vahvistava työmarkkinapolitiikka ja uskottavan vaihtoehdon tarjoaminen oikeiston leikkauspolitiikalle ovat asioita, joita olen puolustanut eduskunnassa ja joita tulen puolustamaan myös jatkossa. 

Puheenjohtajan täytyy kyetä olemaan tarpeeksi ärhäkkä tyyppi saadakseen vasemmiston viesti kuuluviin vaalitenteissä. Minä en kaihda konfliktia poliittisilla areenoilla ja olen valmis sanomaan Purralle ja Orpolle vastaan aina kun on tarve − ja niin kovaan ääneen kuin on tarve.

Samaan hengenvetoon on myös sanottava, että omien parissa toimiessa ärhäkkyys ei ole paras valtti. Siksi olin erityisen otettu, kun saimme Pirkanmaan puheenjohtajatentissä tehtävän kuvailla toisiamme kolmella sanalla, ja kanssaehdokas Gashaw Bibani kutsui minua huumorintajuiseksi. On mukava saada tunnustusta näinkin tärkeistä asioista, mutta vitsit sikseen: poliitikassa ei pärjää, jos ei pidä ihmisistä ja osaa toimia paineistetussa ympäristössä. Toisin kuin Riikka Purra väittää, empatia todellakin kuuluu politiikkaan!

5. Miksi olisin hyvä puheenjohtaja?

Politiikan tekeminen ei ole koskaan ollut minulle ”vaihtoehto” vaan intohimon sanelema velvollisuudentunne. Toisin sanoen toimimattomuus ei ole koskaan ollut minulle mahdollinen ajatus, sillä vääryydet voidaan korjataan vain käärimällä hihat ja puuttumalla vääryyksiin. Uskon täysillä liikkeeseemme ja meidän toimijoihimme. Uskon visioomme ja haluan olla rakentamassa parempaa, tasa-arvoisempaa Suomea yhdessä teidän kanssanne. Uskon myös täyttäväni edellä mainitut neljä kohtaa – muutenhan tähän kisaan ei olisi ollut mitään järkeä lähteä! Poliitikka on joukkuelaji, jossa kaikilla on omat roolinsa. Olen valmis kasvamaan tähän tehtävään ja tekemään kädet savessa hommia teidän kanssanne, jotta vasemmistoliitosta kasvaa vahvempi ja suurempi kuin koskaan.

Tämä maa tarvitsee vahvaa vasemmistoa. Nyt saa äänestää!

T: Minja